ALÜʼÜTSÜ SÜPÜLA SAJAʼTTÜIN TÜ WANÜIKIIKAT ( El wayuunaiki, una lengua en riesgo de extinción)

 Waashajaale   süchiki   tü pütchi napütalakat naa atuushiikana  ma’aka saa’in tü wanüikiikat, jooluʼu   aʼwanajaʼasü  Wakuaipa Süka   sülü’ü  wane  mma  miyo´u  e ‘ere waimain   wayuu, alijuna. Kapüleesü  maa ´ulu süka  wattain saalin wayuu saka alijuna, sümaa motuin waaʼin tü wakuaipakat, süka  sakain waya naa aliijunaka, sümaa washatüin nakuaipa, nnojo müsia  kapülain ma´in  tü wakuaipakat, motusü waaʼin tü ayee nashajakat naa atuushiikana, waapalirajain tü wanüikiikat sümaa tü aliijunakikat, nnojotsü pansaain tü suküjiakat  tü pütchikat.

 Süchecheria tü wanüikiikat Sulu’usu nukuaipa chi pütchipükai süka  naashajain tü ayeekat, süpüla sunoukte’eria  sukuwa’ipa wayuu. Sulu´u tü  karalouktakat  UNESCO 2010 ashajasü süchiki tü pütchikat aapaakat   washirü sulu´u wakuaipa. Naa  pütchipükana  naya ayaawatakana  saa’u jamüin wanee pütchi, jülüjüsü naa´in suchuntia süpüshua’a  tü pütchikat. Shiasa saa’u tia  naya  ee'iyataakana sünain  o´unuin süchiirua nakuwa’ipa naa atuushiikana.

Naa pütchipükana naya ee’iyataakat  sulu´u nakuaipa wana sümaa nachajain sükuaippa wanee kasachiki, süpüla anainjatüin shia, otta müsia sümaa  anain ma’in  sukujia tü pütchikat  süpüla anajirain naa apüshikana. Naa pütchipükana  jülüjüsü naa’in jamüin nakuaipa naa natushikana, süpüla sunoukteria  wanee kasachiki, jülüjüsü nain tü kasa naainjaapukat, tü nanüikiikat sünain wanee akuaippa, sümaa sulu´u nukuaipa shia süpüla nüchonniikana  jee  na nüikeyuukana.

Tü ayee  nashajakat chi pütchipükai  shia süka   nainjüin tü aküjünakat nutuma chi nutushikai, nulaülakai, sümaa nainjüin sümaa wanee talata aa´in, sümaa süchekuin naa’in,  Jee müsia naainjüin tia sütüma alin nukuaipa.

 Watüjaapejeʼe saaʼu nayain naa atuushiikana ayaawatüin saa’u tü pütchikat,  lotusu sukujia tü anüikiikat, shiasa  jooluʼu  naa  tepichikana  motusü naa’in sukujia tu pütchikat  süka  nnojolin naya sulu’u noumain. Sünainje nnojoluin  aashajanuin tu anüikiikat, alüʼütsü süpüla sajalajain tü wakuaipakat. Sulu’u wajira (wüinpümuin) naa wayuukana kepiakana sulu´u tia mmakat motusü naa’in tü ayee naashajakat, sutuma no’unuin sünain a’yatawaa sulu’u wane mma, eeshi naa wayuu nojotkana ekirrajuin nachoin sünain naashajain tü wayuunaikikat, saa’u tia nnojotsü natüjuiin naa naikeyuukana, ajatüsu tü akuaippakat, sümaa watüjain aa´u sümaa shiain washatüin nakuaipa naa aliijunaka sümaa shian waashajain waneepia tü nanüikiikat, nnojo müsia washajain tü wanüikiikat.

Naa wayuu achechikana tü akuaippakat naya naa atuushiikana süka nayain  aashajain wanesia pütchi, sümaa nekirajuin naa tepichikana joʼuuiwaʼaya naya süpüla katüin o´u tü akuaippakat, naa laulayukana yalawaishi sulu’u tü nounmainkat. jooluʼu na jima´aliikana naa majayükana nnojotsü naashajain tü nanüikiikat, japuishi sünain naashajain tü ayee ekirajünakat namüin sutuma napüshi süka sakain naa alijuna.

Shiasa sulu´u tü eki´rajuleekat a´yatanusu sünain ekiʼrajunuin naa tepichikana, süpüla natüjuiin sünain aashajawa tü pütchikat. Tü eki’rajuleekat suchajaain sükuaippa süpüla neki´rajunuin sulu’u tü karalouktakat wayuunaiki, suchiki tu nakuaipakat, süma jülüjüin  naa’in sukuwa’ipa suchuntia tü pütchikat. 


Comentarios

Entradas populares de este blog

vestuario del hombre y de la mujer wayuu

La mujer wayuu